Ametisti

Home » 2015 » June

Pyhä Johannes Kastaja, 24. kesäkuuta

Pyhä Johannes Kastaja kastaa Jeesuksen Jordan-virrassa.

Pyhä Johannes Kastaja kastaa Jeesuksen Jordan-virrassa.

Jeesuksen kaste

Kunnianarvoisan Anne Catherine Emmerichin kuvaus näystään pyhästä Johannes Kastajasta ja Jeesuksen kasteesta.

“Ja Jeesus laskeutui altaaseen ja seisoi vedessä, joka ulottui hänen rintaansa asti. Hänen vasen kätensä oli puun ympärillä, Hänen oikea kätensä lepäsi Hänen rinnallaan, ja valkoisen pellavakankaan purkautuneet päät kelluivat veden päällä. Altaan eteläisellä puolella seisoi Johannes, kädessään simpukka, josta vesi virtasi kolmessa vanassa. Hän kumartui, täytti simpukan ja sitten kaatoi veden kolmessa vanassa Herramme pään yli, yhden pään takaosaan, yhden keskelle ja kolmannen pään etuosan ja kasvojen yli.

En selvästi muista Johanneksen sanoja hänen kastaessaan Jeesusta, mutta ne olivat kuten seuraavat sanat: ” Vuodattakoon Jehova Hänen kerubiensa ja serafiensa kautta Siunauksensa päällesi viisaudella, ymmärryksellä ja voimalla!”. En voi varmuudella sanoa, olivatko nämä kolme viimeistä sanaa todella ne, jotka kuulin; mutta tiedän, että ne ilmaisevat kolme lahjaa, mielelle, sielulle ja keholle yhtä lailla. Niihin sisältyi kaikki mitä tarvittiin jokaisen luodun, uudistuneen mielessä, sielussa ja kehossa, käännyttämiseen Herraan.

~~~

Pyhä kasteallas kimalteli ja säteili, pohja, reunat ja vesi - elävän valon allas. Saattoi nähdä neljä kiveä, jotka olivat kannatelleet Liiton Arkkia, loistavan vesien alla kuin ylennyksessä; ja altaan ympärillä kahdellatoista kivellä, joilla leviitit olivat seisseet, ilmestyi palvoen kumartuvia enkeleitä, koska Jumalan Henki oli koko ihmiskunnan edessä todistanut elävästä Perustuksesta, arvokkaasta, valitusta Kirkon Kulmakivestä, jonka ympärillä meidän, kuin yhtä monena elävänä kivenä, tulee rakentaa henkinen rakennus, pyhä pappeus, jotta niiden kautta voimme antaa hyväksyttävän henkisen uhrauksen Jumalalle Hänen rakastetun Poikansa, johon Hän on mielistynyt, kautta.”

Pyhä Johannes Kastaja kastaa Jeesuksen Jordan-virrassa, ikoni, puuta.

Pyhä Johannes Kastaja kastaa Jeesuksen Jordan-virrassa, ikoni, puuta.


Lue lisää…

Simpukka - kasteen ja ylösnousemuksen symboli

Simpukka - rannekoru sterlinghopeaa.

Simpukka - rannekoru sterlinghopeaa.

Simpukka - kasteen ja ylösnousemuksen symboli

Simpukka on universaali feminiininen syntymän, hyvän onnen ja ylösnousemuksen symboli, joka oli suosittu aihe barokin ja renesanssin taiteessa.

Simpukka edusti varhaisessa kristillisessä taiteessa ylösnousemusta, koska simpukka avautuu itsekseen. Symbolit olivat tärkeitä aikoina, jolloin suuri osa ihmisistä oli lukutaidottomia.

Pyhä Johannes Kastaja on toisinaan kuvattu taiteessa kastamassa Jeesusta simpukankuoresta kaatamallaan vedellä.

1200-luvulta lähtien pyhä apostoli Jaakob vanhempi kuvattiin pyhiinvaeltajana, jonka hatussa tai viitassa oli simpukka. Nykyään Santiago de Compostelaan johtavat reitit on merkitty maahan tai pylväisiin sijoitetuilla metallisilla simpukoilla. Aiemmin pyhiiinvaeltajat kantoivat mukanaan simpukoita, joilla he joivat vettä matkan aikana.

Simpukka - koruja

Kukkien kieltä - Naturalistisia koruja 1800-luvulta

Linnunpesä ja lemmikkejä - solki, helmi, Harry, Englanti, 1840-50.

Linnunpesä ja lemmikkejä - solki, helmi ja emali, Harry, Englanti, 1840-50.

Naturalistiset korut, joiden aiheena olivat kukat ja hedelmät, olivat suosittuja suurimman osan 1800-luvusta. Kasviaiheiden suosiota lisäsivät laajalle levinnyt kiinnostus kasvitieteeseen sekä romanttisten runoilijoiden, kuten Wordsworthin, vaikutus. 1850-luvulle mennessä alkuvuosien herkät aiheet olivat antaneet tilaa loisteliaammille ja monimutkaisimmille kukkien ja lehtien asetelmille.

Kukkia käytettiin rakkauden ja ystävyyden tunteiden ilmaisemiseen. Luonnonkukkien värisävyt vastasivat jalokivien värejä, ja “kukkien kielellä” välitettiin salaisia viestejä. Kaikkein hienostuneimpia koruja käyttivät ainoastaan naiset, toisin kuin aiempina aikakausina.


Lue lisää…

Helmi, helmiäinen ja kuukivi

Helmi.

Helmi.

Kesäkuun mineraalit - helmi, helmiäinen ja kuukivi

Kesäkuun kuukauden mineraaleja ovat helmi, helmiäinen ja kuukivi. 1500-luvulta lähtien kesäkuun jalokivinä on pidetty myös turkoosi, aleksandriittia ja kissansilmää. Agaatti ja kalsedoni olivat aiemmin kesäkuun kiviä puolalaisille, venäläisille ja arabialaisille. Italialaiset pitivät smaragdia kesäkuun kivenä.

Ametisti, helmi ja aleksandriitti - korvakorut sterlinghopeaa.

Ametisti, helmi ja aleksandriitti - korvakorut sterlinghopeaa.

Helmi - puhtauden, viattomuuden ja mielenrauhan symboli

Helmet symboloivat puhdasta sydäntä ja mieltä, viattomuutta ja uskoa. Helmien uskotaan antavan kantajalleen viisautta, suojelua ja hyvää onnea. Veden elementissä muodostuvat helmet tasapainottavat tunteita ja auttavat säilyttämään mielenrauhan. Helmi on kasvanut helmiäiskerroksista, joiden tarkoitus on suojata ulkoiselta ärsytykseltä. Helmi voi rauhoittaa, tyynnyttää ja ravita. Muiden jalokivien kanssa helmi on hyvä esim. sen energioita puhdistavien ja voimistavien vuorikristallin, kirkkaan topaasin tai timantin kanssa tai siihen kertyneitä energioita ulos tuovan ja puhdistavan smaragdin kanssa. Helmi soveltuu naisille, erityisesti raskaana oleville, taiteilijoille, parantajille ja luonnon kanssa työskenteleville.

Valkoiset ja kermanväriset helmet edustavat traditionaalisesti puhtautta, viattomuutta, henkistä tasapainoa, äitiyttä ja naisellisuutta. Vaalean- tai ruusunpunaiset helmet symbolisoivat rakkautta, vihreät helmet romantiikkaa, kultaiset helmet vaurautta, siniset helmet ikuisuutta ja mustat helmet viisautta ja arvokkuutta.

Uusi korukivi seleeniitti on nimetty muinaisen kreikkalaisen Kuun jumalattaren Selenen mukaan.

Uusi korukivi seleniitti on nimetty muinaisen kreikkalaisen Kuun jumalattaren Selenen mukaan. Seleniittisormus sterlinghopeaa.

Kuukivi ja seleniitti

Kuukiveä on käytetty vuosituhansia korukivenä. Muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset uskoivat kuukiven muodostuneen kuunsäteistä ja kivien kasvavan, muuttuvan ja pienenevän Kuun vaiheiden mukaan. Kreikkalaiset liittivät kuukiven Kuun jumalatar Seleneen ja roomalaiset Kuun jumalatar Dianaan. Uudempi, kuukiveä muistuttava korukivi seleniitti on nimetty kreikkalaisen jumalatar Selenen mukaan.

Uusimmat