Ametisti

Home » Kynttilänpäivä

Kynttilänpäivä

Jeesuksen Temppeliin tuominen, Fra Angelico, 1442.

Jeesuksen Temppeliintuominen, Fra Angelico, 1442.

Kynttilänpäivä

Kynttilänpäivänä 2. helmikuuta muistetaan Jeesus-lapsen Temppeliintuomista.

Kynttilänpäivä.

Kynttilänpäivä.

Kynttilänpäivä on puhdistumisen, uudistumisen ja toivon päivä. 40 päivää joulun jälkeen muistetaan Marian kuuliaisuutta Mooseksen laissa säädetyn rituaalisen puhdistumisen noudattamisessa temppelissä, kuten on kirjoitettu Mooseksen kolmannessa kirjassa (12:2-8) ja Luukkaan evankeliumissa (2:22-24)

” Ja kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen lain mukaan piti puhdistautua, he menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen Herran eteen, sillä Herran laissa sanotaan näin: “Jokainen poikalapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle.” Samalla heidän piti tuoda Herran laissa säädetty uhri, “kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa”. ”

Maria ei Perisynnittömänä tarvinnut puhdistumista, mutta kuuliaisuudesta hän noudatti lakia. Neitsyt Maria ja pyhä Joosef toivat Jeesuksen temppeliin Hänen lunastuksekseen, kuten on kirjoitettu toisessa Mooseksen kirjassa esikoisten pyhittämisestä (13:2, 12-13) ja neljännessä Mooseksen kirjassa (18:15-16).

Jeesuksen Temppeliin tuominen, Giotto di Bondone.

Jeesuksen Temppeliintuominen, Giotto di Bondone.

Heprealaiset tunsivat tämän “esikoisen lunastuksen” nimellä “pidyon ha-ben”, mistä johtuen juhlan nimi nykyään on Herran Temppeliintuomisen juhla.

Kynttilänpäivänä, jolloin juhlitaan “Valon juhlaa” (”Lichtmess” Saksassa) ja “Kynttilöiden juhlana”(”Candelaria” espanjaksi ja “Fête de la Chandeleur” ranskaksi), muistetaan myös pyhän Simeonin profetiaa ja pyhän Hannan, Temppelissä asuneen profeetan, julistusta.

Pyhä Methodius (s. 826) kuvasi heitä kahta symbolisesti:

” Vanha mies edusti Israelin kansaa ja väistyvää vanhaa lakia; kun leski edustaa ei-juutalaisten Kirkkoa, joka oli tähän asti ollut leski - vanha mies, todellakin, lakia personoidessaan, etsii vapautusta; mutta leski, Kirkkoa personoiva, toi iloitsevan uskon tunnustuksen ja puhui Hänestä kaikille, joka etsivät lunastusta Jerusalemissa …

Jeesuksen Temppeliin tuominen, Fra Bartolomeo.

Jeesuksen Temppeliintuominen, Fra Bartolomeo.

Maria esitteli Jeesuksen Simeonille, joka profetioi miekan puhkaisevan Marian sydämen :

” Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin. Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, lapsen äidille: “Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta, ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset.” (Luukkaan evankeliumi 2:33-35)

Neitsyt Marian Perisynnitön Sydän kuvataan yleensä miekan läpäisemänä tämän profetian ja hänen elämänsä aikana kokemien surujen takia. Neitsyt Marian, Surujen Äidin, Mater Dolorosan, sydämen läpäisee seitsemän miekkaa Neitsyt Marian seitsemän surun mukaisesti.

Pyhä Simeon.

Pyhä Simeon.

Pyhä Simeon kutsui Jeesusta kansojen valoksi, ja tämän takia valo ja kynttilät ovat tärkea osa muistojuhlaa ennen messua ja sen aikana. Juhlan aikana siunataan kynttilät, joita sytytettyinä kannetaan kulkueessa ennen messua ja messun aikana.

Kynttilöiden symbolismista on kirjoittanut Dom Prosper Guérengar:

“Ivo de Chartresin mukaan vaha, jonka mehiläinen on valmistanut kukkien mehusta, aina neitsyyden merkkinä pidetty, merkitsee Jumalaisen Lapsen neitseellistä lihaa, joka ei vähentänyt Hänen sikiämisessään tai Hänen syntymässään Hänen Äitinsä tahratonta puhtautta. Sama pyhä piispa halusi meidän näkevän Kynttilän liekissä, symbolin Jeesuksesta, joka tuli valaisemaan pimeytemme. Pyhä Anselmus, Canterburyn arkkipiispa, puhuessaan samasta mysteeristä, pyytää meitä mietiskelemään kolme asiaa siunatussa Kynttilässä: vahaa, sydäntä ja liekkiä. Vaha, hän sanoo, joka on neitseellisen mehiläisen tuottama, on Herramme Liha; sydän, joka on sisällä, on Hänen Sielunsa; liekki, joka palaa ylimpänä, on Hänen Jumalallisuutensa.”

Jeesuksen Temppeliin tuominen.

Jeesuksen Temppeliintuominen.

Kultaisessa Legandassa, Jacobus de Voragine, vuonna 1275, kirjoitti:

“… jos tulemme Jumalan kasvojen eteen tänä juhlapäivänä, viattomina ja puhtaina ja otollisina, meillä tulisi olla itsessämme kolme asiaa, joita symbolisoi palava kynttilä; tämä on hyviä tekoja, todellinen usko hyvien tekojen kanssa. Ja kuten kynttilä ilman palamista on kuollut, samoin usko on kuollut ilman tekoja, kuten pyhä Jaakko sanoo, uskoa Jumalaan noudattamatta Hänen käskyjään ei hyödytä mitään. Ja sen tähden sanoo pyhä Gregorius; Hyvän teon tulee näyttää ulkoisesti, että tarkoituksesi on hyvä sydämen sisällä, etsimättä siinä mitään turhamaisuutta myönnettäväksi ja ylistettäväksi. Ja tulella ymmärretään lähimmäisen rakkaus, josta Jumala sanoo: Olen tullut sytyttämään tulen maan päälle, ja kenet haluan, poltan.”

Kynttilöiden siunaamisen, joka on yksi kolmesta tärkeimmistä siunauksista liturgisen vuoden aikana, kaksi muuta ovat palmunlehvien ja tuhkan siunaaminen, suorittaa violettiin kaapuun pukeutunut pappi, joka rukoilee viisi rukousta alttarin lähellä olevien kynttilöiden päällä. Kynttilöiden päälle heitetään kolme kertaa siunattua vettä Aspérges me - hymnin aikana, minkä jälkeen ne suitsutetaan ja jaetaan.

Simeonin laulu kynttilöiden jakamisen aikana:

“Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa
lähteä,
niin kuin olet luvannut.
Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi,
jonka olet kaikille kansoille valmistanut:
valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.

Nunc dimittis servum tuum, Domine
Secundum verbum tuum in pace:
Quia viderunt oculi mei salutare tuum
Quod parasti ante faciem omnium populorum:
Lumen ad revelationem gentium,
Et gloriam plebis tuae Israel. ”

Sytytettyjä kynttilöitä kannetaan kulkueessa, jossa lauletaan hymnejä. Kulkuetta seuraavassa messussa palavia kynttilöitä pidetään Evankeliumin lukemisen aikana ja Messun Kaanonista Eukaristiaan asti.

Jeesus-lapsen Temppeliin tuominen.

Jeesus-lapsen Temppeliintuominen.

On tapana tuoda kotoa mehiläisvahakynttilöitä siunattaviksi, jotta niitä voidaan sytyttää Pyhäinpäivän iltana 1. marraskuuta, sairaiden voitelun sakramentin aikana sekä myrskyissä tai vaikeina aikoina.

Pieta-rukouskirjasta rukous lausuttavaksi siunatun kynttilän palaessa myrskyn aikana:

“Jeesus Kristus, Kunnian Kuningas, on tullut Rauhassa. + Jumala tuli ihmiseksi, + ja Sana tuli lihaksi. + Kristus syntyi Neitsyestä. + Kristus kärsi. + Kristus ristiinnaulittiin. + Kristus kuoli. + Kristus nousi kuolleista. + Kristus nousi Taivaaseen. + Kristus voittaa. + Kristus hallitsee. + Kristus johtaa. +

Suojelkoon Kristus meitä kaikilta myrskyiltä ja salamoilta. + Kristus kulki heidän keskellään Rauhassa. + ja Sana tuli Lihaksi. + Kristus on meidän luonamme Marian kanssa. + Paetkaa vihollisen henget, koska Juudaan suvun Leijona, Daavidin juuri, on voittanut. + Pyhä Jumala! + Pyhä Voimallinen Jumala! + Pyhä Kuolematon Jumala! + Sääli meitä. Aamen.”

Puolassa kotiin tuodut siunatut kynttilät koristellaan symbolein ja nauhoin. Siunatun kynttilän annetaan palaa koko yön ajan Neitsyt Marian ikonin edessä. Aiemmin siunatun kynttilän uskottiin suojelevan metsien susilta. Kynttilänpäivän puolankielinen nimi on “Matka Boska Gromniczna,” tai “Siunatun Ukkoskynttilän Äiti”.

Jeesus-lapsen temppeliin tuominen. Fra Angelico.

Jeesus-lapsen Temppeliintuominen. Fra Angelico.

Lumikello (Galanthus nivalis) tunnetaan “Kynttilänpäivän kellona”, koska se on yleensä kukista ensimmäinen, joka kukkii keväällä, joissain paikoissa ennen Kynttilänpäivää tai koko talven ajan. Legendan mukaan kukat sai nousemaan maasta enkeli, joka osoitti ne toivon merkkinä Eevalle, joka itki katumuksessa ja epätoivossa kylmää ja kuolemaa, joka tuli maailmaan hänen ja Aatamin synnin jälkeen. Koska toivomme on Kristus, Maailman Valo, kuten Simeon sanoo laulussaan, on lumikellojen kukkiminen tänä päivänä liitetty juhlaan. Jos mahdollista, tuo lumikellot sisälle vasta juhlapäivänä, jolloin ne “puhdistavat” kodin uskomuksen mukaan.

Lumikello.

Lumikello.



Comments are closed

Uusimmat