Ametisti

Home » Fabergé

Fabergé

Fabergén pääsiäismunakori, emali.

Fabergén pääsiäismunakori, emali.

Fabergén juhlavuoden 2012 kultainen pääsiäismuna, johon on upotettu jalokiviä.

Fabergé loi kuningatar Elizabethin hallitsemiskauden 60. juhlavuoden kunniaksi kultaisen pääsiäismunan, jossa on 60 jalokiveä, timantteja, rubiineja, smaragdeja ja erivärisiä safiireja. Pääsiäismuna on valmistettu ruusukullasta, ja se painaa 500g. Kultaisen pääsiäismunan arvo on 118 000 euroa, ja se oli pääsiäismunakilpailun pääpalkinto. Kilpailun tarkoituksena oli kerätä varoja tarpeessa olevilla lapsille ja Aasian uhanalaisille elefanteille. 20 taiteilijaa ja kuuluisaa henkilöä suunnittelivat suurikokoisia pääsiäismunia, jotka sijoitettiin Lontoon kaduille.

faberge_pinkfaberge_lily_clock_egg
Nizhni Novgorodin kauppiaat antoivat Fabergén kielokorin lahjaksi tsaaritar Alexandralle kruunajaisissa 1894.

Nizhni Novgorodin kauppiaat antoivat Fabergén kielokorin lahjaksi tsaaritar Alexandralle kruunajaisissa 1896.

Fabergén vuorikristallimuna, jonka sisällä on kultainen, jalokivin ja emalein koriteltu puu. Puun oksalla istuu riikinkukko, jonka voi nostaa munasta. Riikinkukko on varustettu mekaanisella koneistolla, ja viritettynä se kävelee, kääntää päätään ja levittää pyrstöään. Lahja tsaaritar Alexandralle 1908. Teosta inspiroi Talvipalatsissa ollut James Coxin riikinkukkokello 1700-luvulta. Grigori Potemkin lahjoitti kellon Katariina Suurelle (1729-1796) .

Fabergén vuorikristallimuna, jonka sisällä on kultainen, jalokivin ja emalein koristeltu puu. Puun oksalla istuu riikinkukko, jonka voi nostaa munasta. Riikinkukko on varustettu mekaanisella koneistolla, ja viritettynä se kävelee, kääntää päätään ja levittää pyrstöään. Lahja tsaaritar Alexandralle 1908. Teosta inspiroi Talvipalatsissa ollut James Coxin riikinkukkokello 1700-luvulta. Grigori Potemkin lahjoitti kellon Katariina Suurelle (1729-1796). .


Fabergé valmisti 69 koristemunaa 1885 - 1917 . Suurin osa munista toimitettiin Venäjän tsaariperheelle. Tsaarit Aleksanteri III ja Nikolai II antoivat Fabergén munia tsaarittarille Maria Feodorovna ja Alexandra Feodorovna vuosittain pääsiäisenä ja jouluna.

Keisariperheelle tehtiin myös kaksi muuta pääsiäismunaa, mutta näitä ei ehditty toimittaa perille ennen helmikuun vallankumouksen alkua.

Seitsemän Fabergén pääsiäismunista toimitettiin venäläiselle Kelchin perheelle ja kymmenen muille tilaajille.

Kahdeksan pääsiäismunista on nykyään kadoksissa. Jäljelle jääneet munat ovat erittäin arvokkaita, ja niistä maksetaan huutokaupoissa miljoonia euroja. Venäläinen miljardööri Viktor Vekselberg omistaa nykyään suurimman yksittäisen kokoelman, ja Kremlin asehuoneen museolla on kymmenen munaa.

Fabergén liike valmisti myös suuren määrän vaatimattomampia pääsiäismunia eri materiaaleista esim. kaulakoruiksi.
Fabergén muna Venäjän tsaarin kruunajaisiin vuonna 1896.

Fabergén muna Venäjän tsaarin kruunajaisiin vuonna 1896.




Fabergé

Fabergé-suvun juuret juontavat 1600-luvun Ranskaan. Favrin suku asui La Bouteillen kylässä Picardyssa pohjois-Ranskassa. Suvun jäsenet pakenivat maasta 1685 tai pian tämän jälkeen uskonnollisen vainon takia. He lähtivät maasta yhdessä 250 000 hugenotin, Ranskan protestanttien, kanssa. 1830-luvulla Gustav Faberge muutti Pietariin opiskellakseen kultasepäksi Andreas Ferdinand Spiegelin ohjauksessa. Spiegel oli erikoistunut kultaisten laatikoiden valmistamiseen. Myöhemmin Faberge jatkoi opiskeluaan kuuluisan Keibelin, tsaarien kulta- ja jalokiviseppien, yrityksessä. Gustav Faberge vastaanotti mestarikultasepän arvonimen vuonna 1841.

Gustav Faberge perusti oman koruliikkeensä nimellä “Fabergé” kivijalkaliikkeessä pääkaupungin muodikkaassa Bolshaia Morskaiassa vuonna 1842. Ranskalaisen aksentin lisääminen nimeen oli mahdollisesti tarkoitettu antamaan liikkeelle selkeästi ranskalainen imago, joka vetoaisi venäläisen aateliston francofiliaan, ranskan kielen ja kulttuurin ihailuun. Ranska oli Venäjän hovin ja kaupunkilaisaateliston kieli, ja se liitettiin läheisesti luksustavaroihin.

Myöhemmin samana vuonna Gustav avioitui Charlotte Jungstedtin, tanskalaissyntyisen taiteilijan Carl Jungstedtin tyttären, kanssa. Perheeseen syntyi poika Peter Carl Fabergé vuonna 1846. Carl Faberge kävi koulua Pyhän Annen gymnaasissa, joka oli varakkaan keskiluokan koulu Pietarissa. Hän matkusti Saksaan opiskelemaan. Carl Fabergé siirtyi liikkeen johtajaksi vain 24-vuotiaana, jota hänen isänsä pääsi eläkkeelle.

Fabergé valmisti pronssisen rannekorun antiikkisen skyyttalaisen esikuvan mukaisesti Moskovan käsityön ja teollisuuden näyttelyyn vuonna 1882. Näyttelyn nähnyt tsaari Nikolai totesi, että ei voinut erottaa rannekorua alkuperäisestä, ja antoi laittaa esineet näytteille Eremitaasiin venäläisen taidekäsityön mestariteoksina. Tsaaritar Maria Feodorovna osti kultaisia, kreikkalaistyylisiä kaulusnappeja. Fabergésta tuli tsaarin mestarikultaseppä 1885. Hänelle myönnettiin perinnöllinen kunniakansalaisuus 1890. Fabergé valmisti Nikolai II:n ja prinsessa Alix de Hesse-Darmstadtin kihlajaisiin arvokkaan kaulakorun jalokivistä.

Venäläisillä oli tapana antaa pääsiäismunia ja vaihtaa kolme suudelmaa pääsiäisenä, joka oli vuoden suurin juhla. Fabergé valmisti tilauksesta vuosittain pääsiäismunia lahjaksi tsaarin vaimolle ja äidille. Pääsiäismunien materiaaleina olivat jalokivet, helmet, kulta ja emali. Fabergé valmisti 69 pääsiäismunaa, joista suurin osa toimitettiin tsaariperheelle. Fabergé valmisti myös japanilaisen netsuke-veistosten inspiroimana kasviaiheisia veistoksia jalokivistä. Teosten koko oli 25mm-45mm, suurimmat 14-20cm. Fabergé suosi venäläisiä materiaaleja.

Fabergén asiakkaisiin kuului suurin osa Euroopan kuninkaallisista ja Uuden maailman rikkaita magnaatteja. kuten John D. Rockefeller. Fabergé valmisti tuotteita myös Siamin kuninkaallisille, ja oli ensimmäinen venäläinen yritys maassa. Yrityksen menestyksekkäin aikakausi oli vuosina 1880-1890. Fabergén tuotteita oli esillä Nurembergin, Tukholman ja Kööpenhaminan näyttelyissä sekä vuoden 1890 Pariisin maailmannäyttelyssä. Fabergé oli näyttelyn arvostelijaraadin jäsen ja hänelle ja hänen pojilleen sekä lähimmille yhteistyökumppaneille myönnettiin arvonimiä. Fabergén uusinta tekniikkaa soveltaneessa yrityksessä työskenteli 500 ihmistä, ja se avasi liikkeitä Moskovassa (1897), Odessassa (1900), Kievissä (1905-1910) ja Lontoossa (1903). Liikkeen kehittämisen lisäksi Carl Fabergé opiskeli Eremitaasin museon arkeologisia kokoelmia, joiden luetteloimisessa ja restauroimisessa hän auttoi.

Faberge lopetti toimintansa Venäjällä vuonna 1917. Carl Fabergé pakeni viimeisissä Venäjältä lähteneissä junissa Saksaan. Fabergén pojat vangittiin, mutta Agaphon vapautettiin arvioimaan Fabergén tuotteiden hintoja bolsevikeille. Kun bolsevikit eivät saaneet tuotteita myytyä Agaphonin antamilla hinnoilla, koska venäläisten luksustuotteiden siirtyminen Euroopan markkinoille pakolaisen mukaan oli laskenut hintoja, vangitsivat he Agaphonin uudelleen. Agaphon pakeni vaimonsa ja poikansa Olegin kanssa Suomenlahden jäätä pitkin Suomeen 1927. Fabergen vaimo ja tytär olivat paenneet Suomeen 1918 ja matkustivat Saksaan sairastuneen Carl Fabergen luokse. Faberge kuoli Sveitsissä Lausannessa 1920. Fabergen pojat perustivat Pariisiin liikkeen Fabergé & Cie, joka valmisti Fabergén tyyliä muistuttavia tuoteita ja jonka sivuliike korjasi Fabergén Venäjällä valmistamia tuotteita.

Ison-Britannian kuningashuoneella on suuri kokoelma Fabergén esineitä, joka on esillä Lontoon Tower-museossa. Fabergén tuotteita keräilivät myös amerikkalaiset Marion Merriweather Post, hänen miehensä Edward Huttonin veljentytär Barbara Hutton ja Cartier. Nykyisin suurin Fabergé-pääsiäismunien kokoelma on öljyllä rikastuneella miljardööri Viktor Vekselbergillä, joka osti yli 100 miljoonan dollarin kokoelman Forbes-suvulta.

1900-luvun alussa amerikkalainen miljonääri Armand Hammer keräsi Fabergén esineitä Venäjällä. Hammer oli yrittäjä ja öljy-yhtiön toimitusjohtaja. Hänen isänsä oli perustanut ensimmäisen kommunistisen puolueen Yhdysvaltoihin. Suuren laman aikana 1930-luvulla Hammer toi Yhdysvaltoihin tuhansia venäläisiä taideaarteita ja 10 Fabergén munaa, jotka hänen oli tarkoitus myydä neuvostoliittolaisten puolesta. Maan taloudellisen tilanteen takia taide-esineiden myyminen oli vaikeaa, ja Hammer kiersi tavarataloissa esittelemässä tuotteita. Yhdysvalloissa oli viisi merkittävää keräilijää, Matilda Geddings-Gray, Lillian Thomas Pratt, Marjorie Merriweather Post, India Early Minshall ja Malcolm S. Forbes. Osa munista myytiin 400-500 dollarilla, ja meni vuosikymmeniä ennen kuin niitä alettiin arvostaa taide-esineinä. Nykyään munien hinnat ovat miljoonia dollareita. Suurin osa Fabergén valmistamista tuotteista siirtyi pois Venäjältä ympäri maailmaa, ja Kremliin jäi vain 10 pääsiäismunaa.


Hammerin kehotuksesta liikemies Rubin perusti Yhdysvaltoihin parfyymimerkin Fabergén nimellä. Rubinin ja Fabergén välillä oli erimielisyyksiä nimen käytöstä. Fabergé Inc. :in tuotteisiin kuuluivat maailman tunnetuimpiin kuuluva miesten parfyymi Brut ja naisten parfymi Babe, jonka mainostamisesta maksettiin miljoona dollaria ensimmäiselle supermallille, Margaux Hemingwaylle. Fabergén suvun Fabergé & Cie menetti oikeuden nimen “Fabergé” käyttöön amerikkalaiselle Fabergé Inc.: lle vuonna 1984. Fabergé Inc. oli useiden suuryritysten omistuksessa, mm. Elida Fabergé ja Unilever. Fabergé-niminen yritys perustettiin Cayman-saarille 2000-luvulla, ja yritys ilmoitti aikovansa tuoda markkinoille alkuperäisen Fabergé-liikkeen perinteen mukaisia tuotteita. Carl Fabergén lapsenlapset istuvat yrityksen neuvoa-antavassa johtokunnassa. Fabergé avasi liikkeen Geneveen 2011 ja toi markkinoille ensimmäiset uudet Fabergé-pääsiäismunat, jotka oli valmistettu vuoden 1917 jälkeen. Fabergélla on liikkeitä Lontoossa, New Yorkissa ja Hong Kongissa. Vuoden 2012 pääsiäisenä liike järjesti kultaisen pääsiäismunan etsinnän Lontoon kaduilla tarkoituksena kerätä varoja hyväntarkoitukseen.


Cartier valmisti vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä esillä olleen Fabergén pääsiäismunan innottamana oman pääsiäismunansa. Cartier avasi liikkeen Pietariin vuonna 1908 huomaavaisuudenosoituksena Pariisin rue de la Paixin naapurilleen jalokiviliike Boucheronille, joka oli avanut liikkeen Moskovaan vuonna 1893. Boucheron siirsi liikkeen Pietariin 1911. Cartier valmisti munia, savukerasioita, kelloja ja koruja tsaariperheelle ja venäläiselle aristrokratialle.

Cartier valmisti pääsiäismunien lisäksi jalokivistä japanilaistyylisiä kasvi- ja eläinaiheisia veistoksia, kosmetiikka- ja savukerasioita sekä kelloja. Fabergén suljettua Lontoon liikkeensä 1925 monet ostivat tuotteita Cartierin liikkeestä.

Pääsiäismunatraditio

Kristuksen ylösnousemus pääsiäismunaikoni verkkokaupassa.

Kristuksen ylösnousemus pääsiäismunaikoni verkkokaupassa.



Värillisten pääsiäismunien tradition muodostumisesta on useita tarinoita, jotka eivät välttämättä ole toistensa kanssa ristiriitaisia.

Itäisen kirkon tradition mukaan Maria Magdalena oli tuomassa keitettyjä kananmunia jaettavaksi muiden naisten kanssa Jeesuksen haudalle, ja kananmunat muuttuivat ihmeen kautta punaisiksi hänen nähtyään Jeesuksen ylösnousemuksen.
Toisen legendan mukaan Maria Magdalena oli levittämässä evankeliumin sanomaa Roomassa. Maria tapasi keisarin ja tervehti häntä sanoen “Kristus on ylösnoussut”. Keisari osoitti kananmunaa pöydällä ja sanoi : “Kristus ei ole ylösnoussut sen enempää kuin tämä kananmuna on punainen.” Legendan mukaan keisarin sanottua tämän kananmuna muuttui verenpunaiseksi.

Muna on yleismaailmallisesti uuden elämän syntyä merkitsevä symboli.

Muinaiset zarathustralaiset maalasivat munia Nowruzin, uuden vuoden, juhlaan nykyisen kevätpäiväntasauksen aikaan. Traditio on säilynyt ainakin 2500 vuotta, ja sitä noudattavat edelleen eri uskontokunnat entisen Persian alueella.

Maria Magdalena ja punainen pääsiäismuna ikoni.

Maria Magdalena ja punainen pääsiäismuna ikoni.


Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi pääsiäismunaikoni verkkokaupassa.

Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi pääsiäismunaikoni verkkokaupassa.

Kristus Pantokrator pääsiäismunaikoni.

Kristus Pantokrator pääsiäismunaikoni.

Kristuksen ylösnousemus triptyykki-ikoni.

Kristuksen ylösnousemus triptyykki-ikoni.



haudallapyhahenkitaivaanportaat



Regina Coeli (Taivaan kuningatar)
Taivaan kuningatar on perinteinen kristityn rukous. Rukouksen tiedetään olleen käytössä jo 1200-luvulla. Monet uskovat rukouksen kirjoittajan olleen paavi Gregorius Suuri.
Taivaan kuningatar -rukousta lausutaan yleensä vain pääsiäisen aikaan. Euroopassa on perinteenä rukoilla sitä klo 12.00.


Alkuperäinen teksti latinaksi:

Regina coeli, laetare, alleluia.

Quia quem meruisti portare, alleluia.

Resurrexit, sicut dixit, alleluia.

Ora pro nobis Deum, alleluia.

Gaude et laetare Virgo María, alleluia.

Quia surrexit Dominus vere, alleluia.

Oremus:

Deus, qui per resurrectionem Filii tui, Domini nostri Iesu Christi, mundum laetificare dignatus es: praesta, quaesumus; ut, per eius Genetricem Virginem Mariam, perpetuae capiamus gaudia vitae. Per eundem Christum Dominum nostrum. Amen.




Suomeksi:

Iloitse taivaan kuningatar, halleluja!.

Sillä hän, jonka synnytit, halleluja!.

Nousi kuolleista sanansa mukaan, halleluja!.

Rukoile puolestamme Jumalaa, halleluja!.

Iloitse ja riemuitse, Neitsyt Maria, halleluja!.

Sillä Herra on totisesti ylösnoussut, halleluja!.


Rukoilkaamme: Kaikkivaltias Jumala, Poikasi, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksella olet täyttänyt maailman ilolla. Anna meidän päästä hänen äitinsä, Neitsyt Marian, esirukousten tähden ylösnousemuksen kirkkauteen. Tätä pyydämme saman Kristuksen, Herramme, kautta.

Aamen.


Rukouksia Marialle


Comments are closed

Uusimmat