Ametisti

Home » Kalevala

Kalevala

Ilmatar.

Johan Wilhelm Ekman : Ilmatar. 1860.



Ilmatar

Kalevalan alkurunossa Ilmatar, impi ilman pihoilta, laskeutuu veden pinnalle. Myrskystä raskaaksi tullut ilman hengetär ajelehtii tuulen mukana kolmekymmentä vuotta ennen kuin Väinämöinen syntyy. Tänä aikana maailma muodostuu Ilmattaren ympärille. Sotka tekee pesän Ilmattaren polvelle. Hengettären polven liikahduksesta veteen vierineistä ja rikkoutuneista sotkan munista muodostuvat taivas, tähdet, kuu ja aurinko. Ilmattaren uidessa muodostuvat rannat, niemet ja muut veden ja maan väliset alueet.

“Noin kuulin saneltavaksi,
tiesin virttä tehtäväksi:
yksin meillä yöt tulevat,
yksin päivät valkeavat;
yksin syntyi Väinämöinen,
ilmestyi ikirunoja
kapehesta kantajasta,
Ilmattaresta emosta.
Olipa impi, ilman tyttö,
kave luonnotar korea.
Piti viikoista pyhyyttä,
iän kaiken impeyttä
ilman pitkillä pihoilla,
tasaisilla tanterilla.
Ikävystyi aikojansa,
ouostui elämätänsä,
aina yksin ollessansa,
impenä eläessänsä
ilman pitkillä pihoilla,
avaroilla autioilla.
Jop’ on astuiksen alemma,
laskeusi lainehille,
meren selvälle selälle,
ulapalle aukealle.
Tuli suuri tuulen puuska,
iästä vihainen ilma;
meren kuohuille kohotti”

Kuukivi on feminiininen veteen ja Kuuhun liitetty kivi.

Kuukivi on feminiininen veteen ja Kuuhun liitetty kivi.

Akseli Gallen-Kallela: Aino-triptyykki.

Akseli Gallen-Kallela: Aino-triptyykki.



Ainon laulu

Kalevalan neljännessä, Ainon laulussa tytön äiti laulaa arkun kapioista, jotka nuorena sai Kuuttarelta ja Päivättäreltä:

“Astu aittahan mäelle
- aukaise parahin aitta - !
Siell’ on arkku arkun päällä,
lipas lippahan lomassa.
Aukaise parahin arkku,
kansi kirjo kimmahuta:
siin’ on kuusi kultavyötä,
seitsemän sinihamoista.
Ne on Kuuttaren kutomat,
Päivättären päättelemät.
“Ennen neinnä ollessani,
impenä eläessäni
läksin marjahan metsälle,
alle vaaran vaapukkahan.
Kuulin Kuuttaren kutovan,
Päivättären kehreävän
sinisen salon sivulla,
lehon lemmen liepehellä.
“Minä luoksi luontelime,
likelle lähentelime.
Aloinpa anella noita,
itse virkin ja sanelin:
‘Anna, Kuutar, kultiasi,
Päivätär, hope’itasi
tälle tyhjälle tytölle,
lapsellen anelijalle!’
“Antoi Kuutar kultiansa,
Päivätär hope’itansa.
Minä kullat kulmilleni,
päälleni hyvät hopeat!
Tulin kukkana kotihin,
ilona ison pihoille.
“Kannoin päivän, kannoin toisen.
Jo päivänä kolmantena
riisuin kullat kulmiltani,
päältäni hyvät hopeat,
vein ne aittahan mäelle,
panin arkun kannen alle:
siit’ on asti siellä ollut
ajan kaiken katsomatta.
“Sio nyt silkit silmillesi,
kullat kulmille kohota,
kaulahan heleät helmet,
kullanristit rinnoillesi!
Pane paita palttinainen,
liitä liinan-aivinainen,
Hame verkainen vetäise,
senp’ on päälle silkkivyöhyt,
sukat sulkkuiset koreat,
kautokengät kaunokaiset!
Pääsi kääri palmikolle,
silkkinauhoilla sitaise,
sormet kullansormuksihin,
käet kullankäärylöihin!
“Niin tulet tupahan tuolta,
astut aitasta sisälle
sukukuntasi suloksi,
koko heimon hempeäksi:
kulet kukkana kujilla,
vaapukkaisena vaellat,
ehompana entistäsi,
parempana muinaistasi.”

“Siitä astui aittamäelle,
astui aittahan sisälle.
Aukaisi parahan arkun,
kannen kirjo kimmahutti:
löysi kuusi kultavyötä,
seitsemän sinihametta;
ne on päällensä pukevi,
varrellensa valmistavi.
Pani kullat kulmillensa,
hopeat hivuksillensa,
sinisilkit silmillensä,
punalangat päänsä päälle.”

Ametisti- ja topaasiriipus.

Ametisti- ja topaasiriipus.

Ametisti ja sininen topaasi - sormus hopeaa.

Ametisti ja sininen topaasi - sormus hopeaa.

Ametisti on vesielementtiin, henkisyyteen ja siveyteen liitetty jalokivi.

Ametisti on vesielementtiin, henkisyyteen ja siveyteen liitetty jalokivi.


Marjatan laulu

Nuori Marjatta-neito menee karjaa paimentamaan ja tulee raskaaksi syömästään puolukasta. Marjatta pyytää vanhempiaan valmistamaan saunan synnytystä varten, mutta hänelle annetaan vain paikka eläinten suojasta, jossa hevosen hengitys pitää hänet lämpimänä. Synnytyksen jälkeen vastasyntynyt katoaa. Marjatta kysyy tähdiltä, kuulta ja auringolta lapsen olinpaikasta, ja kaikki vastaavat lapsen luoneen heidät. Aurinko kertoo lapsen olevan puolittain suossa, josta Marjatta nostaa hänet pois. Marjatta lähtee kastamaan lasta, mutta kastaja haluaa kysyä Väinämöiseltä isättömän lapsen kastamisesta. Väinämöinen toteaa, että lapsi pitäisi lyödä kuoliaaksi, jolloin kaksiviikkoinen lapsi puhkeaa puhumaan ja muistuttaa Väinämöistä tämän omista rankaisematta jääneistä pahoista teoista. Lapsi kastetaan Karjalan kuninkaaksi, kaiken valtiaaksi. Väinämöinen purjehtii veneellään pois, mutta jättää kanteleen.

“Marjatta, korea kuopus,
se kauan kotona kasvoi,
korkean ison kotona,
emon tuttavan tuvilla.
Piti viiet vitjat poikki,
kuuet renkahat kulutti
isonsa ava’imilla,
helmassa helottavilla.
Puolen kynnystä kulutti
helevillä helmoillansa,
puolen hirttä päänsä päältä
sile’illä silkillänsä,
puolet pihtipuolisia
hienoilla hiansa suilla,
siltalaahkon lattiata
kautokengän-kannoillansa.
Marjatta, korea kuopus,
tuo on piika pikkarainen,
piti viikoista pyhyyttä,
ajan kaiken kainoutta.”

Rubiinisormus hopeaa ja kultaa.

Rubiinisormus hopeaa ja kultaa.

Rubiini- ja helmiriipus.

Rubiini- ja helmiriipus.

Rubiinikorvakorut.

Rubiinikorvakorut.

Johan Wilhelm Ekman : Väinämöisen soitto, 1860.

Johan Wilhelm Ekman : Väinämöisen soitto, 1866.


Kalevala

Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan, kokosi Elias Lönnrot, joka teki yksitoista runonkeruumatkaa Karjalaan 15 vuoden aikana. Kalevalan runot ovat kymmeniltä eri runonlaulajilta. Lönnrot kokosi ja yhdisteli eepoksen yksittäisistä runoista ja säkeistä sekä keksi itse säkeitä. Hän sai Vanhan Kalevalan valmiiksi 28. helmikuuta 1835.

Uusi, laajempi Kalevala, jollaisena me Kalevalan tunnemme, ilmestyi 1849.

1840-41 ilmestyi Lönnrotin kokoama Kanteletar-laulurunoelma. Lisäksi Lönnrot on koonnut ja julkaissut Suomen kansan sananlaskuja, Suomen kansan arvoituksia sekä Suomen kansan muinaisia loitsurunoja.

Kalevalan ilmestyminen sai yleisössä aikaan ihastusta. Sekä lukijat että tekijä uskoivat kansanrunojen välittävän tietoa suomalaisten menneisyydestä. Kalevalasta tuli suomalaisen kansakunnan symboli.

Vuosisadan alussa kansainvälisessä taidemaalauksessa suosittu symbolistinen suuntaus esitti usein luonnonhenkiä ja fantasia-aiheita. Samanaikaisesti suomalaiset taiteilijat kuvasivat teoksissaan Kalevalan aiheita, jotka sopivat 1800-luvulla arvostettuun realistiseen ja historialliseen taidemaalaukseen ja joilla he pyrkivät vahvistamaan suomalaisten kansallista identiteettiä myös ulkomailla. Kansallisromantiikan tunnetuin taidemaalari oli Akseli Gallen-Kallela.

Kalevala on käännetty 48 kielelle.

Vanhan Kalevalan ilmestymispäivän kunniaksi on alettu viettää Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää 28. helmikuuta. Elias Lönnrot allekirjoitti ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, niin sanotun Vanhan Kalevalan esipuheen 28. helmikuuta 1835.
Virallinen liputuspäivä siitä tuli vuonna 1978.

Marimekon Ihmemaa-taidekangas.

Marimekon Ihmemaa-taidekangas.

Marimekon taidekangas Ihmemaa (2009) kuvaa Kalevalan maisemia sekä järveä, jossa siika tarinan mukaan nielaisi taivaalta pudonneen tulikipunan.

Sanna Annukan Marimekolle suunnittelemia Kalevala-aiheisia kankaita : Ihmemaa, Taikamylly ja .

Sanna Annukan Marimekolle suunnittelemia Kalevala-aiheisia kankaita : Ihmemaa, Taikamylly ja Kanteleen kutsu.

Marimekon Kanteleen kutsu- ja Taikamylly-malliston astiastoa ja tekstiilejä.

Marimekon Kanteleen kutsu- ja Taikamylly-malliston astiastoa ja tekstiilejä.


Comments are closed

Uusimmat