Ametisti

Home » Fatiman ilmestys

Fatiman ilmestys

Fatiman Neitsyt Maria.

Fatiman Neitsyt Maria.

Neitsyt Marian Fatiman ilmestys

Neitsyt Maria ilmestyi kolmelle lapselle, Jacinta (11.3.1910-20.2.1920) ja Francisco Martolle (11.6.1908-4.4.1919) sekä Lucia dos Santosille, Fatiman kylässä Portugalissa vuonna 1917 antaen heille viestejä ihmiskunnan tulevaisuudesta ja rukouksia. Neitsyt Maria ennusti toisen maailmansodan sekä kommunismin aikaansaaman kärsimyksen, joka lopulta päättyisi sen jälkeen, kun paavi vihkisi maailman Marian Perisynnittömälle Sydämelle.

Neitsyt Maria antoi lapsille seitsemän rukousta, joita rukoillaan usein yhdessä ruusukon kanssa.

Yhdeksän askelta Fatiman ruusukon rukoilemiseen

1. Aloita tekemällä ristinmerkki. Risti kädessä lausu:
“Oi Jeesus, rukoilen rakkaudesta sinuun, syntisten kääntymiseksi ja sovituksena Marian Perisynnitöntä Sydäntä vastaan tehdyille synneille.”

2. Seuraavan suuren helmen kohdalla Anteeksipyynnön rukous:
“Jumalani, uskon Sinuun, palvon Sinua, luotan Sinuun ja rakastan Sinua! Pyydän anteeksiantoa kaikille heille, jotka eivät usko Sinuun, eivät palvo Sinua, eivät luota Sinuun ja eivät rakasta Sinua.”

3. Ensimmäisen pienen helmen kohdalla Eukaristian rukous:
“Kaikkein Pyhin Kolminaisuus, palvon Sinua! Jumalani, Jumalani, rakastan Sinua kaikkein Siunatuimmassa Sakramentissa!”

4. Toisen pienen helmen kohdalla Kääntymyksen rukous:
“Puhtaan ja Perisynnittömän Sikiämisesi kautta, oi Maria, anna kääntymys Venäjälle, Espanjalle, Portugalille, Euroopalle ja koko maailmalle.”

5. Kolmannen pienen helmen kohdalla Pelastuksen rukous:
“Marian Rakas Sydän, ole pelastus Venäjälle, Espanjalle, Portugalille, Euroopalle ja koko maailmalle.”

6. Seuraavan suuren helmen kohdalla Anteeksipyynnön rukous:
“Jumalani, uskon Sinuun, palvon Sinua, luotan Sinuun ja rakastan Sinua! Pyydän anteeksiantoa kaikille heille, jotka eivät usko Sinuun, palvo Sinua, luota Sinuun ja rakasta Sinua.”

7. Seuraavan kymmenen pienen helmen kohdalla Eukaristian rukous:
“Kaikkein Pyhin Kolminaisuus, palvon Sinua! Jumalani, Jumalani, rakastan Sinua Kaikkein Siunatuimmassa Sakramentissa!”

8. Ketjun linkin kohdalla Dekadin rukous:
“Oi Jeesus, anna meille anteeksi syntimme, pelasta meidät helvetin tulesta; johdata kaikki sielut Taivaaseen, etenkin heidät, jotka eniten tarvitsevat armeliaisuuttasi, lohduta sieluja kiirastulessa, etenkin heitä, jotka ovat kaikkein hyljätyimpiä.”

9. Lukon kohdalla rukoile Rauhan Enkelin rukous:
“Kaikkein Pyhin Kolminaisuus, Isä, Poika ja Pyhä Henki, palvon Teitä syvällisesti. Tarjoan Teille Jeesuksen Kristuksen kaikkein arvokkaimman Ruumiin, Veren, Sielun ja Jumalallisuuden, joka on läsnä kaikissa maailman Tabernaakkeleissa, sovituksena loukkauksista, pyhäinhäväistyksistä ja välinpitämättömyydestä, jotka loukkaavat Häntä. Jeesuksen Pyhän Sydämen ja Marian Perisynnittömän Sydämen loputtomien ansioiden kautta, rukoilen köyhien syntisten kääntymyksen puolesta. Aamen.”

Viisi ensimmäistä lauantaita

13. heinäkuuta 1917 Neitsyt Maria ilmestyi ja sanoi lapsille:”Te olette nähneet helvetin, jonne syntiset menevät. Pelastaakseen heidät, Jumala haluaa luoda maailmaan omistautumisen Pyhälle Sydämelleni… Tulen pyytämään… sovituksen Ehtoollista Ensimmäisinä Viitenä Lauantaina.”

10. joulukuuta 1925 Neitsyt Maria sanoi sisar Lucialle:” Katso, tyttäreni, sydäntäni, jota ympäröivät piikit, joilla kiittämättömät (Jumalan Lapset) puhkaisevat sitä joka hetkenä jumalanpilkallaan ja kiittämättömyydellään. Edes sinä yritä lohduttaa minua rukouksillasi ja uhrauksillasi. Lupaan auttaa kuoleman hetkellä, kaikella pelastukseen tarvittavalla armolla, kaikkia heitä, jotka viiden toisiaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä lauantaina, tunnustavat syntinsä, ottavat vastaan pyhän Eukaristian, lausuvat viisi ruusukon dekadia, ja meditoivat seurassani ruusukon mysteerejä aikeenaan tehdä sovitus minulle.”

Viisi ensimmäistä lauantaita pyydettiin sovituksena viidelle tavalle, joilla ihmiset loukkaavat Marian Perisynnitöntä Sydäntä:
1. Marian Perisynnittömän Sikiämisen vastustaminen
2. Marian Ikuisen Neitsyyden vastustaminen
3. Marian Jumalaisen Äitiyden vastustaminen ja kieltäytyminen hyväksymästä Häntä koko ihmiskunnan Äidiksi
4. heidän, jotka pyrkivät julkisesti saattamaan lasten sydämiin välinpitämättömyyden, ylenkatseen ja jopa vihan Perisynnitöntä Äitiä kohtaan, takiaan
5. heidän, jotka loukkaavat suoraan Hänen pyhiä kuviaan, takiaan.

Katolisessa kirkossa lauantai on yleensä omistettu Neitsyt Marialle.

Fatiman rukous

Herra Jeesus, anna meille anteeksi syntimme
ja pelasta meidät helvetin tulesta.
Johdata taivaaseen kaikki sielut,
erityisesti ne, jotka eniten tarvitsevat armeliaisuuttasi. Ja lohduta sieluja kiirastulessa, etenkin kaikkein hyljätyimpiä.
Aamen.

Siunattu Jacintha ja Siunattu Francisco Marto, Fatiman pienet näkijät.

Pyhä Jacintha ja pyhä Francisco Marto, Fatiman pienet näkijät.

Pyhän Jacinthan rukous, jota hän rukoili paimentaessaan lampaita tai kerätessään kukkia:

Marian hellä sydän, ole pelastukseni,
Jeesuksen hellä sydän, ole rakkauteni,
Marian Perisynnitön Sydän, käännyttäkää syntiset;
Pelastakaa sielut helvetiltä.

Pyhän Jacinthan ja pyhän Franciscon rukous, jonka he toistivat joka aamu:

Siunattu ja ylistetty olkoon Eukaristian Hyvin Pyhä Sakramentti, Hyvin Puhtaan Neitsyen siunattu ja pyhitetty Hedelmä, Pyhä Maria!

Fatiman Neitsyt Maria.

Fatiman Neitsyt Maria.


Maailman vihkiminen Marian Perisynnittömälle Sydämelle

Paavi Pius XII hyväksyi Fatiman ilmestykset vuonna 1940 ja pyhitti maailman Marian Perisynnittömälle Sydämelle 31. lokakuuta 1942 toisen maailmansodan aikana.

Paavi Benedictus XV vihki Eugenio Pacellin piispanvirkaan 13. toukokuuta 1917, samana päivänä, jolloin Neitsyt Maria ilmestyi ensimmäisen kerran lapsille Fatimassa. Pacellista tuli paavi Pius XII 1939. Pius XII oli paaveista kaikkein omistautunein Neitsyt Marialle. Paavi Pius XII kruunasi Fatiman Neitsyen patsaan 13. toukokuuta 1946. Hän vahvisti Marian taivaaseenastumisen dogmin 1. marraskuuta 1950. Hän kirjoitti nähneensä “auringon ihmeen” kävellessään Vatikaanin puutarhassa 30. ja 31. lokakuuta, 1. ja 8. marraskuuta 1950. Pius XII asetti Neitsyt Marian Kuningattaren juhlan 11. lokakuuta 1954 noudatettavaksi koko katolisessa maailmassa, ja pyysi, että maailma pyhitettäisiin Neitsyt Marialle joka vuosi tänä päivänä.

Paavi Pius XII (1939-1958) oli paaveista kaikkein omistautunein Neitsyt Marialle.

Paavi Pius XII (1939-1958) oli paaveista kaikkein omistautunein Neitsyt Marialle.

Paavi Johannes Paavali II vihki maailman Marian Perisynnittömälle Sydämelle ja kirjoitti rukouksen, joka luettiin Basilica di Santa Maria Maggioressa helluntaina 7 . kesäkuuta 1981, päivänä, jona muistettiin Konstantinopolin ensimmäisen konsiilin 1600-vuosipäivää ja Efesoksen konsiilin 1550-vuotispäivää.

“Kaikkien yksilöiden ja kansojen Äiti, tiedät kaikki heidän kärsimyksensä ja toiveensa. Äidillisessä sydämessäsi tunnet kaikki hyvän ja pahan, valon ja pimeyden väliset taistelut, jotka kouristavat maailmaa: hyväksy pyyntö, jonka osoitamme suoraan sydämellesi, ja syleile Herran Äidin ja Palvelijattaren rakkaudella heitä, jotka kaikkein eniten odottavat tätä syleilyä, ja myös heitä, joiden uskoutumisen osoitusta odotat erityisellä tavalla. Ota äidilliseen suojelukseesi koko ihmiskunnan perhe, jonka me hellällä rakkaudella uskomme sinulle, Oi Äiti. Sarastakoon kaikille rauhan ja vapauden aika, totuuden, oikeudenmukaisuuden ja toivon aika.”

Vastatakseen täydellisemmin Neitsyen pyyntöön Pyhä Isä halusi ilmaista selkeämmin vuoden 1981 vihkimyksen, joka oli toistettu Fatimassa 13. toukokuuta 1982. 25. maaliskuuta 1984 Pyhän Pietarin aukiolla muistaessaan Marian “Fiat”-lausumaa enkelin ilmestyksen aikana Pyhä Isä yhdessä muiden maailman piispojen kanssa uskoi kaikki miehet, naiset ja kansat Marian Perisynnittömälle Sydämelle.

” Oi kaikkien miesten ja naisten, ja kaikkien kansojen, Äiti, joka tiedät kaikki heidän kärsimyksensä ja toiveensa, jolla on äidin tietoisuus kaikista hyvän ja pahan, valon ja pimeyden, välisistä taisteluista, jotka koettelevat modernia maailmaa, ota vastaan huuto, jonka me, Pyhän Hengen liikuttamina, osoitamme suoraan sinun Sydämellesi. Syleile Herran Äidin ja Palvelijattaren rakkaudella tätä meidän ihmisten maailmaamme, jonka uskomme ja vihimme sinulle, koska olemme täynnä huolta yksilöiden ja kansojen maallisesta ja ikuisesta kohtalosta.

Erityisellä tavalla uskomme ja vihimme sinulle ne yksilöt ja kansakunnat, jotka erityisesti ovat tarpeessa tulla näin uskotuiksi ja vihityiksi.

Turvaudumme sinun suojelukseesi, pyhä Jumalan Äiti! Älä halveksi pyyntöjämme välttämättömissä tarpeissamme!

Katso, kun seisomme edessäsi, Kristuksen Äiti, Perisynnittömän Sydämesi edessä, haluamme yhdessä koko Kirkon kanssa yhdistää itsemme vihkimyksellä, jonka sinun Poikasi rakkaudesta meihin teki itsestään Isälle: “Minä pyhitän itseni uhriksi heidän tähtensä, että heistäkin tulisi totuuden pyhittämiä.” (Joh. 17:19). Haluamme yhdistää itsemme Lunastajaamme tässä hänen koko maailmalle ja ihmiskunnalle osoittamassa pyhityksessä, jolla hänen jumalallisessa Sydämessään on voima saada anteeksianto ja varmistaa sovitus.

Tämän vihkimyksen voima kestää ikuisuuden ja syleilee kaikkia yksilöitä, kansoja ja valtioita. Se voittaa kaiken pahan, minkä pimeyden henki kykenee herättämään, ja on herättänyt meidän aikanamme, ihmisen sydämessä ja hänen historiassaan.

Kuinka syvästi tunnemme tarpeen ihmiskunnan ja maailman - modernin maailmamme - vihkimykselle yhdessä Kristuksen itsensä kanssa! Koska Kristuksen lunastava työ tulee jakaa maailmassa Kirkon kautta.

Nykyinen Lunastuksen Vuosi näyttää tämän : koko Kirkon erityinen Juhlavuosi.

Kaikkien luotujen yläpuolella, sinä olet siunattu, Herran Palvelijatar, joka täydellisimmillä tavalla noudatit jumalallista kutsua!
Tervehdimme sinua, joka olet täysin yhdistynyt Poikasi lunastavaan vihkimykseen!

Kirkon Äiti! Valaise Jumalan Kansaa uskon, toivon ja rakkauden poluilla! Valaise erityisesti niitä kansoja, joiden vihkimystä ja uskoutumista odotat meiltä. Auta meitä elämään Kristuksen vihkimyksen totuudessa koko ihmiskunnan perheelle modernissa maailmassa.

Uskoutumalla sinulle, Oi Äiti, maailma, kaikki yksilöt ja kansat, me myös uskomme sinulle tämän maailman vihkimyksen, sijoittaen sen sinun äidilliseen Sydämeesi.
Perisynnitön Sydän! Auta meitä voittamaan pahan uhka, joka niin helposti juurtuu nykyajan ihmisten sydämiin, ja jonka mittaamattomat vaikutukset jo painavat alas meidän modernia maailmaamme ja vaikuttavat tukkivan tiet kohti tulevaisuutta!

Nälältä ja sodalta, suojele meitä.
Ydinsodalta, mittaamattomalta itsetuholta, kaikilta sodilta, suojele meitä.
Synneiltä ihmiselämää kohtaan sen alusta lähtien, suojele meitä.
Vihalta ja Jumalan lasten arvokkuuden halventamiselta, suojele meitä.
Kaikelta epäoikeudenmukaisuudelta yhteisön elämässä, kansallisesti ja kansainvälisesti, suojele meitä.
Valmiudelta rikkoa Jumalan käskyjä, suojele meitä.
Yrityksiltä tukahduttaa ihmisten sydämissä totuus Jumalasta, suojele meitä.
Tietoisuuden hyvästä ja pahasta kadottamiselta, suojele meitä.
Synneiltä Pyhää Henkeä vastaan, suojele meitä.
Ota vastaan, Oi Kristuksen Äiti, tämä kaikkien ihmisten kärsimykset kantava huuto, kokonaisten yhteiskuntien kärsimykset.
Auta meitä Pyhän Hengen voimalla voittamaan synti: yksilöllinen synti ja “maailman synti”, synti kaikissa sen ilmenemismuodoissa.
Paljastukoon, vielä kerran, Lunastuksen loputon pelastava voima maailman historiassa: armollisen Rakkauden voima! Tehköön se lopun pahasta! Muuntakoon se omatuntoja! Paljastakoon sinun Perisynnitön Sydämesi kaikille Toivon valon!”

Sisar Lucia vahvisti, että tämä universaali vihkimys vastasi Neitsyt Marian toivetta:”Kyllä, se on tehty kuten Neitsyt Maria pyysi, 25. maaliskuuta 1984.” (kirje 8.11.1989).

Lähde: The Message of Fatima, käännös englannista.

Jorge Mario Bergoglio valittiin paaviksi 13. maaliskuuta 2013. Paavi Fransiskus pyysi pyhittämään hänen pontifikaattinsa Fatiman Pyhälle Neitsyt Marialle, mikä tapahtui 13. toukokuuta 2013. Saman vuoden lokakuun 13. päivä paavi Fransiskus pyhitti koko maailman Neitsyt Marian Perisynnittömälle Sydämelle Roomassa, johon Fatiman Neitsyen patsas oli tuotu tilaisuutta varten.

Paavi Leo XIII:n näky

Kertomuksen mukaan paavi Leo XIII sai 13. lokakuuta 1884 näyn, jonka jälkeen hän kirjoitti arkkienkeli Mikaelin rukouksen ja liitti sen jokaiseen katoliseen messuun vuonna 1886. Hän kuuli kaksi ääntä, joista toinen kuului Sielunviholliselle, joka sanoi tarvitsevansa 75 - 100 vuotta kirkon tuhoamiseen. 33 vuotta myöhemmin Fatimassa suuri joukko ihmisiä näki “auringon ihmeen” 13. lokakuuta 1917. 75 vuotta Leo XIII:n näyn jälkeen paavi Johannes XXIII kutsui koolle Toisen Vatikaanin konsiilin. Paavi Johannes Paavali II pyhitti maailman Marian Perisynnittömälle Sydämelle 100 vuotta myöhemmin vuonna 1984.

Paavi Leo XIII vihki koko maailman Jeesuksen Pyhälle Sydämelle 25. toukokuuta 1899. Ensimmäisen kerran vihkimykseen oli liitetty myös kaikki maailman ei-kristityt. Portugalilaisen luostarin nunna Siunattu Jumalaisen Sydämen sisar Maria oli välittänyt paaville Jeesukselta näyssä saamansa pyynnön maailman vihkimisestä Pyhälle Sydämelle. Annum sacrum-kirjeessä Leo XIII viittaa Konstantinus Suuren auringossa näkemään ristiin, jonka seurauksena kristinuskosta tuli Euroopan valtauskonto.

Kristittyjen vainojen loppuminen Rooman valtakunnassa 311-313

30. huhtikuuta 311 Rooman keisari Galerius antoi Suvaitsevaisuuden ediktin, jolla kristityt vapautettiin vainosta ja he saivat oikeuden harjoittaa uskontoaan laillisena uskontona, religio licita. Vastaavasti kristittyjä kehotettiin rukoilemaan Jumalaansa kaikkien turvallisuuden, valtion ja omansa puolesta, että kansainyhteisö säilyy vahingoittumattomana ja että he voivat elää turvassa taloissaan.

Helmikuussa 313 Länsi-Rooman keisari Konstantinus Suuri ja Licinius, Balkanin hallitsija, tapasivat Milanossa sopien kristittyihin kohdistuvan poliitikan muutoksista. Konstantinus halusi turvata sosiaalisen tasapainon ja suojata valtakuntaa kristittyjen Jumalan vihalta. Milanon ediktilla kristityille palautettiin kaikki tapaamispaikat ja kiinteistöt, jotka heiltä oli aiemmin takavarikoitu, ja kristinusko sai virallisen uskonnon aseman. 13. kesäkuuta 313 Licinius julkaisi kirjeen, jolla vahvisti suvaitsevan asenteen kristittyjä kohtaan ja heidän omaisuutensa palautuksen.

Ristiretket ja Temppeliherrojen ritarikunta

Kuukauden 13. päivä liittyy myös paavin asemaa vahvistaneiden ristiretkien ja Temppeliherrojen ritarikunnan historiaan.

Ensimmäinen ristiretki ja Jerusalemin ensimmäinen ristiretkivaltio 1099

Ensimmäiseen ristiretkeen osallistuneet aloittivat hyökkäyksen Jerusalemin kaupungin ulkoista puolustusta vastaan 13. kesäkuuta 1099, ja voittoon johtanut hyökkäys seurasi kuukautta myöhemmin 13. heinäkuuta. Jerusalemin ensimmäinen ristiretkivaltio perustettiin vuonna 1099, ja sen kaksi ensimmäistä hallitsijaa olivat pyhän Ida de Boulognen (1040-13. huhtikuuta 1113) pojat Godefroy ja Balduin de Bouillon. Godefroy de Bouillon oli Jerusalemin ristiretkivaltion ensimmäinen hallitsija, mutta kieltäytyi Jerusalemin kuninkaan nimestä. Joulupäivänä vuonna 1100 Jerusalemin ristiretkivaltion kuninkaaksi kruunattiin Balduin I Bethlehemin kirkossa.

Temppeliherrojen ritarikunta

Temppeliherrojen ritarikunta syntyi 25.12.1119 Pyhän Haudan kirkossa Jerusalemissa. Kaksi ranskalaista ritaria, Hugues de Payns ja Geoffrey Saint-Omer, perustivat “Kristuksen ja Salomonin Temppelin Köyhät Ritarit”, josta myöhemmin käytettiin nimitystä “Temppeliherrojen ritarikunta”. Jerusalemin kuninkaan Balduin II:n suojelukseen asettuneiden ritarien vastuulla oli pyhiinvaeltajien suojeleminen Temppelivuorella ja muilla pyhillä paikoilla sekä Pyhän Maan puolustaminen. Temppeliherrat omaksuivat Pyhän Haudan kirkossa noudatetut rituaalit, jotka olivat Godefroy de Bouillonin välityksellä peräisin Pariisin Saint-Victorin luostarista.

13. tammikuuta 1129 Troyesin konsiilissa paavi Honorius II antoi siunauksensa Temppeliherrojen ritarikunnalle, joka noudattaisi pyhän Bernard Clairvauxilaisen laatimaa sääntöä, johon kuuluivat köyhyys, siveys, kuuliaisuus ja rukoilu.

Kolmas ristiretki ja toinen ristiretkivaltio 1191

Kolmannella ristiretkellä temppeliherrojen joukot saavuttivat tärkeän voiton vuonna 1191 7. syyskuuta Arsoufin taistelun ja 10. syyskuuta Jaffan valtaamisen myötä, ja muutamaa vuotta myöhemmin länsimaiset pyhiinvaeltajat pääsivät jälleen Jerusalemiin. Jerusalemin toinen ristiretkivaltio kesti vielä sata vuotta.

Temppeliherrojen ritarikunnan loppu

Arwadin saaren taistelun jälkeen vuonna 1302-03 ristiretkivaltiota ei ollut enää mantereella.

13. huhtikuuta 1303 paavi Bonifatius VIII ekskommunikoi kirkon varallisuutta tavoitelleen Ranskan kuninkaan Philippe le Belin, joka pyrki murhauttamaan paavin saman vuoden syyskuussa. Paavi kuoli 11. lokakuuta 1303.

Perjantaina 13. lokakuuta 1307 temppeliherrojen ritarikunnan jäseniä vangittiin kaikkialla Euroopassa, ja heitä syytettiin todennäköisesti valheellisesti mm. vääräoppisuudesta.

13. maaliskuuta 1312 paavi Klemens V määräsi temppeliherrojen ritarikunnan hajotettavaksi.


70 000 ihmisen sanotaan nähneen auringon ihmeen 13. lokakuuta 1917 Fatimassa, Portugalissa.


The Message of Fatima

“As is well known, Pope John Paul II immediately thought of consecrating the world to the Immaculate Heart of Mary and he himself composed a prayer for what he called an “Act of Entrustment”, which was to be celebrated in the Basilica of Saint Mary Major on 7 June 1981, the Solemnity of Pentecost, the day chosen to commemorate the 1600th anniversary of the First Council of Constantinople and the 1550th anniversary of the Council of Ephesus. Since the Pope was unable to be present, his recorded Address was broadcast. The following is the part which refers specifically to the Act of Entrustment:

“Mother of all individuals and peoples, you know all their sufferings and hopes. In your motherly heart you feel all the struggles between good and evil, between light and darkness, that convulse the world: accept the plea which we make in the Holy Spirit directly to your heart, and embrace with the love of the Mother and Handmaid of the Lord those who most await this embrace, and also those whose act of entrustment you too await in a particular way. Take under your motherly protection the whole human family, which with affectionate love we entrust to you, O Mother. May there dawn for everyone the time of peace and freedom, the time of truth, of justice and of hope”.(3)

In order to respond more fully to the requests of “Our Lady”, the Holy Father desired to make more explicit during the Holy Year of the Redemption the Act of Entrustment of 7 May 1981, which had been repeated in Fatima on 13 May 1982. On 25 March 1984 in Saint Peter’s Square, while recalling the fiat uttered by Mary at the Annunciation, the Holy Father, in spiritual union with the Bishops of the world, who had been “convoked” beforehand, entrusted all men and women and all peoples to the Immaculate Heart of Mary, in terms which recalled the heartfelt words spoken in 1981:

“O Mother of all men and women, and of all peoples, you who know all their sufferings and their hopes, you who have a mother’s awareness of all the struggles between good and evil, between light and darkness, which afflict the modern world, accept the cry which we, moved by the Holy Spirit, address directly to your Heart. Embrace with the love of the Mother and Handmaid of the Lord, this human world of ours, which we entrust and consecrate to you, for we are full of concern for the earthly and eternal destiny of individuals and peoples.

In a special way we entrust and consecrate to you those individuals and nations which particularly need to be thus entrusted and consecrated.

‘We have recourse to your protection, holy Mother of God!’ Despise not our petitions in our necessities”.

The Pope then continued more forcefully and with more specific references, as though commenting on the Message of Fatima in its sorrowful fulfilment:

“Behold, as we stand before you, Mother of Christ, before your Immaculate Heart, we desire, together with the whole Church, to unite ourselves with the consecration which, for love of us, your Son made of himself to the Father: ‘For their sake’, he said, ‘I consecrate myself that they also may be consecrated in the truth’ (Jn 17:19). We wish to unite ourselves with our Redeemer in this his consecration for the world and for the human race, which, in his divine Heart, has the power to obtain pardon and to secure reparation.

The power of this consecrationlasts for all time and embraces all individuals, peoples and nations. It overcomes every evil that the spirit of darkness is able to awaken, and has in fact awakened in our times, in the heart of man and in his history.

How deeply we feel the need for the consecration of humanity and the world—our modern world—in union with Christ himself! For the redeeming work of Christ must be shared in by the world through the Church.

The present Year of the Redemption shows this: the special Jubilee of the whole Church.

Above all creatures, may you be blessed, you, the Handmaid of the Lord, who in the fullest way obeyed the divine call!

Hail to you, who are wholly united to the redeeming consecration of your Son!

Mother of the Church! Enlighten the People of God along the paths of faith, hope, and love! Enlighten especially the peoples whose consecration and entrustment by us you are awaiting. Help us to live in the truth of the consecration of Christ for the entire human family of the modern world.

In entrusting to you, O Mother, the world, all individuals and peoples, we also entrust to you this very consecration of the world, placing it in your motherly Heart.

Immaculate Heart! Help us to conquer the menace of evil, which so easily takes root in the hearts of the people of today, and whose immeasurable effects already weigh down upon our modern world and seem to block the paths towards the future!

From famine and war, deliver us.

From nuclear war, from incalculable self-destruction, from every kind of war, deliver us.

From sins against the life of man from its very beginning, deliver us.

From hatred and from the demeaning of the dignity of the children of God, deliver us.

From every kind of injustice in the life of society, both national and international, deliver us.

From readiness to trample on the commandments of God, deliver us.

From attempts to stifle in human hearts the very truth of God, deliver us.

From the loss of awareness of good and evil, deliver us.

From sins against the Holy Spirit, deliver us, deliver us.

Accept, O Mother of Christ, this cry laden with the sufferings of all individual human beings, laden with the sufferings of whole societies.

Help us with the power of the Holy Spirit to conquer all sin: individual sin and the ‘sin of the world’, sin in all its manifestations.

Let there be revealed, once more, in the history of the world the infinite saving power of the Redemption: the power of merciful Love! May it put a stop to evil! May it transform consciences! May your Immaculate Heart reveal for all the light of Hope!”.(4)

Sister Lucia personally confirmed that this solemn and universal act of consecration corresponded to what Our Lady wished (“Sim, està feita, tal como Nossa Senhora a pediu, desde o dia 25 de Março de 1984”: “Yes it has been done just as Our Lady asked, on 25 March 1984”: Letter of 8 November 1989). Hence any further discussion or request is without basis. ”

Comments are closed

Uusimmat