Ametisti

Home » Pyhä Foy

Pyhä Foy

Sainte Foyn pyhäinjäännöspatsas.

Sainte Foyn pyhäinjäännöspatsas.

Neitsyt Marian pyhäinjäännöspatsas

Clermont- Ferrandissa Puy-de-Domen kirjastossa säilytettävässä “Codex Claramontanus 145″ tekstissä kerrotaan kuinka piispa Etienne II antoi vuonna 946 palvelijalleen Aleaumelle tehtäväksi valmistuttaa pyhäinjäännöslipas, joka olisi ensimmäinen ihmishahmon muotoinen pyhäinjäännöslipas.

“Etienne rakensi basilikan alueelle, jonka piispa hän oli, Auvergnen kaupunkiin. Hän omisti sen Jumalan Äidille, ikuisesti Neitsyelle, ja teki siitä niin kauniin, että meidän aikanamme ei ollut sen vertaista koko universumissa, ei ole myöskään epäilystä siitä, etteikö Neitsyt kirkon rakentajan kunniaksi ja armoksi olisi ollut hänen sielunsa auttaja ja suojelija.”

Näin puhui diakoni Arnaud, joka todisti tapahtumia. Aleaume oli arkkitehti, joka piirsi basilikan pohjapiirrokset, ja taitava kultaseppä. Hän toteutti Neitsyen patsaan, jonka kullatusta hopeasta valmistettua päätä kiersivät jalokivet. Etienne sijoitti pyhäinjäännöspatsaaseen pyhäinjäännökset, jotka pyhä Austermoine oli tuonut Idästä.
Patsasta peittivät kullan, hopean ja kuparin kerrokset. Kahdeksan vuosisadan palvonnan jälkeen patsas tuhoutui vallankumouksessa, jolloin patsas sulatettiin Pariisin rahapajassa.

Etienne oli ollut Conquesin luostarin munkkien johtaja ennen kuin hänestä tuli piispa. Hänen uskotaan antaneen kopioida Neitsyen patsaan pyhän Foyn pyhäinjäännöslippaaseen Conquesiin.

Pyhän Foyn pyhäinjäännöspatsas.

Pyhän Foyn pyhäinjäännöspatsas.


Pyhä Foy

Pyhä Foy oli 12-vuotias tyttö, joka eli Agenin alueella. Hän kieltäytyi luopumasta kristinuskosta ja palvomasta idoleja roomalaisen kuvernöörin edessä, minkä takia hän kuoli marttyyrinä.

Hänen pyhäinjäännöksensä säilytettiin, ja 1100-luvulla Conquesin luostarin munkki vei ne luostariin, josta tuli pyhän Foyn palvonnan keskus.

Pyhän Foyn pyhäinjäännöslipas.

Pyhän Foyn pyhäinjäännöslipas.

“Pyhän Foyn “valtaistuin” on aina Conquesissa… mutta emme tunne Agenin nuorta marttyyriä kuin tässä kullatussa patsaassa … Pyhimys, valtaistuimella istuessaan, säteilee kultaa ja jalokiviä, hän kantaa hyvin antiikkista kruunua ; pitkät korvakorut yltävät hänen olkapäilleen ; kummassakin kädessä hän pitää herkästi kahden sormen välissä kahta pientä putkiloa, joihin laitetaan kukkia; kauniita antiikkisia kameita on istutettu joka puolelle hänen pukuaan.
Kykenemättä tekemään siitä kaunista, taiteilija teki siitä rikkaan, jotta hän inspiroisi uskonnollista pelkoa. Mutta hänen ympärillään oli vielä kirkkaampi ihmeiden kehä kuin kullan säteilevä loisto. Patsasta kuljetettiin kevyesti astuneen hevosen selässä ja sen ympärillä kulkivat nuoret papit soittaen symbaaleja ja puhaltaen norsunluutorviin.

Hän kulki arvokkaasti kuin Magna Mater muinaisina aikoina, jolloin vuoret olivat pakanoiden asuttamia. Kaikkialla hän sai aikaan sovinnon, rauha vallitsi, ihmeet olivat niin moninaisia, että munkit tuskin ehtivät kirjoittaa niitä ylös. Pyhimystä miellytti erityisesti vankien vapauttaminen ; Conquesin pyhäkössä patsaan taakse on ripustettu ex-voto-esineinä vankien rautoja. Pyhän Foyn patsas kuljetettiin kauas Rouerguen rajojen taakse ; se nähtiin myös Auvergnessa ja albigeoisien maalla.”

Pyhän Foyn pyhäinjäännöspatsas.

Pyhän Foyn pyhäinjäännöspatsas.

Etienne II:n Neitsyen patsas ei ole kaikkein vanhin tunnettu Neitsyt Marian kuva Clermont-Ferrandin basilikassa. Kryptassa, kaikkein vanhimmassa, ensimmäisen basilikan muurin seinässä on hyvin kulunut fresko, joka esittää Neitsyt Mariaa. Maalattu kuva on täydellinen esimerkki Neitsyestä valtaistuimellaan. Etienne II oli ensimmäinen, joka antoi valmistuttaa ihmismuotoisen pyhäinjäännöslippaan Neitsyt Marialle.

Patsas mainitaan toisen kerran Bernard Angersilaisen, Chartresin opettajan, matkakertomuksessa Liber Miraculorum Sancte Fides, joka kirjoitettiin vuosina 1013-1020.
“Tähän asti minusta vaikutti, että pyhimyksiä saatettiin kunnioittaa vain piirroksilla tai maalauksilla ; minusta oli absurdia ja jumalatonta pystyttää heille patsaita. Mutta näin eivät tunne Auvergnen, Rourguen ja Toulousen alueen ja niitä ympäröivien alueiden asukkaat. Heillä on antiikkinen tapa, että jokaisella kirkolla on patsas sen suojeluspyhimyksestä. Kirkon resurssien mukaan patsas on joko kultaa, hopeaa tai vähemmän arvokasta metallia ; tähän on suljettu pyhimyksen jäännöksiä.”

Pyhän Foyn reliikkipatsas.

Pyhän Foyn reliikkipatsas.

Pyhän Foyn reliikkipatsaaseen on istutettu ametisteja, smaragdeja, opaaleja, agaatteja, jadea, safiireja, karneoleja, granaatteja, vuorikristalleja, joista 33 on kameita ja 31 antiikkista intagliota.


Comments are closed

Uusimmat