Ametisti

Home » Kyyhkynen, rauhan symboli

Kyyhkynen, rauhan symboli

Kyyhkynen - ametistikorvakorut.

Kyyhkynen - ametistikorvakorut.

Kyyhkynen, rauhan symboli

Kyyhkynen on edustanut rauhallista sielua monissa kulttuureissa.
Egyptiläisille kyyhkynen oli hiljaisen viattomuuden symboli. Kiinalaiset näkivät kyyhkysessä rauhan ja pitkän iän esikuvan. Antiikin kreikkalaisille ja roomalaisille kyyhkynen edusti rakkautta ja omistautumista, perheestä huolehtimista. Kyyhkynen oli rakkauden jumalattarien Afroditen ja Venuksen pyhä eläin.

Raamattu jatkoi tätä symbolismia, viitaten kyyhkyseen usein rakkauden, lojaalisuuden, uskollisuuden ja rehellisyyden symbolia. Kyyhkynen toi oliivinoksan Nooalle, joka odotti merkkiä vedenpaisumuksen loppumisesta ja maan löytämisestä. Kyyhkynen toi tiedon maan löytymisestä, mikä oli merkki Jumalan vihan leppymisestä ja rauhasta Jumalan ja ihmisten välillä. Rukoileva Nooa ja häntä kohti lentävä kyyhkynen olivat suosittu aihe kristillisessä taiteessa ennen kristittyjen vainojen loppumista vuonna 313 Konstantinuksen rauhassa, ja tämän jälkeen Nooa esiintyi vain harvoin kristillisessä taiteessa. Kertomus rauhan merkkiä merellä odottavasta Nooan arkista mahdollisti vainotuille kristityille kokea hartaus ja rauha ympäristössä, jossa roomalaiset uhkasivat heitä. Myöhemmin kyyhkynen on edustanut Pyhää Henkeä.

Kyyhkyset liittyvät myös moniin pyhimyslegendoihin. Markyaten Christinan äidin odottaessa tytärtään, kyyhkynen lensi hänen luoksensa ja piiloutui hänen hihaansa, missä lintu eli seitsemän päivää. Tästä äiti tiesi lapsestaan tulevan pyhän. Myöhemmin Christina piiloutui luostariin kuin kyyhkynen.

Kyyhkynen - helmi ja topaasi-korvakorut

Kyyhkynen - helmi ja topaasi-korvakorut

Hildegard von Bingenin kirje Ratisbonnen luostarin abbedissalle Marialle:
“Imitoi kyyhkystä sen hartaudessa; kun henkesi levottomana pyrkii ymmärtämään monia asioita, mihin et kykene, rauhoitu ja opettele kohtuullisuutta, kuten kyyhkynen myös on kohtuullinen ja vakaa. Kun kiihkeä viha väsyttää sinua, katso kärsivällisyyden puhdasta lähdettä ja pian tämä viha laantuu ja myrsky taukoaa, kuten myös voimakas intohimon aalto, koska kyyhkynen on kärsivällisyys (…). Elä kyyhkysen esimerkin mukaisesti ja ja elät ikuisesti. ”

Kyyhkynen - granaattikorvakorut.

Kyyhkynen - granaattikorvakorut.


Pleiadit

Kreikkalaisen mytologian pleiadit olivat Pleionen ja Atlaksen seitsemän tytärtä, Alcyone, Electra, Celaeno, Maia, Sterope, Merope ja Taygete. He olivat Artemiksen, villin luonnon ja metsästyksen, jumalattaren neitsyt-seuralaisia. Orion-jättiläinen ajoi neitsyitä takaa, ja he pyysivät jumalten apua. Pleiadeja säälinyt Zeus muutti heidät kyyhkysiksi, jotka lensivät taivaalle ja eksyessään kerääntyivät yhteen. Zeus muutti heidät tähdiksi ja sijoitti heidät taivaalle Härän olkapäälle. Alcyone oli sisaruksista kaikkein kaunein, ja hänen tähtensä loistaa kaikkein kirkkaimpana Pleiadien tähdistössä.


Alcyone - jäälintu.

Alcyone - kyyhkynen ja tähti.



Halkyonia - Jäälinnun päivät

Kreikkalaisessa mytologiassa on toinen tarina rakastavaisista Alcyone ja Ceyx. He elävät onnellisena Trachiksessa, kunnes Ceyx hukkuu merellä, ja sureva Alcyone muuttuu laulavaksi jäälinnuksi. Alcyone-jäälintu rakentaa pesänsä rannalle, ja hänen isänsä Aiolos tyynnyttää tuulet, jotta aallot laskevat ja pesintä onnistuu. “Jäälinnun päiviksi” (kreikaksi Halkyonia) kutsuttiin vuoden lyhyintä päivää edeltävää ja seuraavaa seitsemää päivää, joiden sanotaan olevan myrskyttömiä. Vertauskuvallisesti “jäälinnun päivät” tarkoittavat rauhallista aikakautta, suojattua nuoruutta tai onnellista aikaa vaikeiden kausien keskellä.

Platon kirjoitti dialogin “Halcyon”, “Jäälintu”, jonka alussa Khairefon ihmettelee jäälinnun kaunista laulua ja Sokrates kertoo Alcyonen tarinan. Sokrates ja Khairefon keskustelevat siitä voivatko jumalat muuttaa ihmisiä muiksi luontokappaleiksi. Sokrates puolustaa ihmisten nöyryyttä jumalten kykyjen suhteen.

Sokrates kuvasi jäälinnun siipien sinisiä sulkia, ja tästä johtuen yksi kuningaskalastajien alalaji on latinankieliseltä nimeltään Halcyonidae.

Ranskalainen Marin Marais (1656-1728) oli barokkikauden säveltäjä, jonka on sanottu olleen aikansa lahjakkain viulisti. Sodan Espanjan perimyksestä ja Euroopan kuningassukujen vallanjaosta (1701-14) aikana Marais sävelsi oopperan “Alcyone” (1706), joka kertoo Alcyonen ja Ceyxin tarinan. Oopperan alussa rauhaa haluava Apollon ja sotaan yllyttävä Pan kilpailevat laulussa, ja Apollon voittaa.

Apollonin rauhanlaulu oopperan prologista:

“Ihastuttava esitys ilmaisee voittoni,
Muusat, halkyonit, uudistakaa historia,
Aallon noustessa, he antavat rauhan,
Ja raivoavat tuulet, lopettavat sodan:
Vallitkoon maalla
Rauha, jonka he antavat aalloille!”


Comments are closed

Uusimmat